Venäjä on ohittanut kriisin aallonpohjan, ja tällä hetkellä useimmat ennustajat – mukaan lukien BOFIT – odottavat Venäjän bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 5–6 %. Vakaiden kasvuvuosien jälkeen taantuma iski jyrkästi valtiontalouteen leikaten julkisen talouden tuloja viime vuonna reaalisesti neljänneksellä. Venäjällä on julkisessa taloudessa uusia haasteita verrattuna taantumaa edeltäneeseen aikaan, koska menojen kasvua on jouduttu rajoittamaan selvästi. Pankit ovat vakauttaneet taseitaan ja pankkisektorin vakavaraisuus on jo keskimäärin hyvä. Jatkossa kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kehitys tulee olemaan Venäjän talouden kasvulle vähintään yhtä keskeistä kuin kotimaisen pankkijärjestelmän kehitys. Suomeen Venäjän kriisin vaikutukset ovat kohdistuneet oman viennin heikkenemisen ohella etenkin jälleenviennin ja transitokuljetusten jyrkkien supistumisten kautta. Venäjän nopea kasvu on suurelta osin perustunut kehittyneempien talouksien kiinniottamiseen rakennemuutoksineen, mitä ovat tukeneet hiilivetyjen vientitulot. Pidemmällä aikavälillä kestävä kasvu vaatii monipuolisempaa tuotantorakennetta ja runsaita investointeja. Keskeisimpinä vaihtoehtoina kehityksessä ovat joko uudet, kalliit innovaatiot tai jo olemassa olevien tuotteiden ja prosessien imitointi.