摘要：Tämäkin kertomus alkaa Aristoteleestä kuten niin moni muu ennen tätä. Alku, keskikohta ja loppu on kaava, jonka jo muinaiset kreikkalaiset oppivat kuuluvan ”hyvään kertomukseen”. Yhteensopivuus, yhtenäisyys, kiinteys eli koherenssi tai sen luominen koettuun on yleisesti nähty kertomuksen tärkeäksi funktioksi. Tästä syystä ymmärrys koherenssista on lähtökohtaisesti arvottava, toteaa Beyond Narrative Coherence -artikkelikokoelman kansainvälinen toimittajaryhmä, Matti Hyvärinen, Lars-Christian Hydén, Marja Saarenheimo ja Maria Tamboukou. Yleensä ihmisen ajatellaan elävän laadukkaampaa elämää, jos hänellä on koherentti elämänkertomus ja siitä seuraava koherentti identiteetti. Narratiivisen koherenssin arvo on korostunut, koska elämä sinänsä on ymmärretty pikemminkin sattumanvaraisena ja vailla hallittavaa muotoa olevana.
